tiistai 30. toukokuuta 2017

Linnanmäki taaperon kanssa koettuna


Sain viime yönä idean, että hei Linnanmäellä, tutummin Lintsillä, vois tänään olla hiljaisempaa, kun säätiedotus lupaa vain himpun päälle kymmenen astetta ja koulun lopetukseen liittyvää ohjelmaakin lapsilla varmaan vielä on. Aamulla oltiin koko porukka aamupalan jälkeen puolessa tunnissa valmiina ja matkalla Linnanmäelle. Itse oon käynyt lintsillä viimeksi vuonna 2010, enkä koskaan aiemmin lapsen kanssa. Nopeasti Linnanmäen sivulta löytyikin tieto, että alueelle pääsee ilmaiseksi ja osaan pienempien laitteista samaten. Tämä olikin aivan huippu juttu taaperon kanssa, jolle riitti vallan hyvin ne muutamat laitteet ja koko alueen ja tunnelman ihmettely. Voi sitä silmien säihkettä, kun saavuttiin huvipuistoon ja ympärillä oli niin valtavasti värikästä nähtävää!
Saavuttiin Linnanmäelle yhdentoista aikaan. Aluksi vain kuljettiin alueella paikkoja katsellen ja taaperon ihastellessa milloin mitäkin. Jonotettiin maisemajunaan, joka kulki alueen ympäri, mutta sitten hoksasimme vuoromme tullessa, etteihän meillä niitä rannekkeita tai lippuja nyt ollutkaan. No saatiinpahan kokemus laitteeseen jonotuksestakin taas pitkästä aikaa hahah. (Oikeesti mua jäi kyllä tää "moka" hetkeksi aikaa ahdistamaan, niinkun aina tämmöset jää.) Sitten löydettiin alue, missä oli alle 100cm lapsille sopivat laitteet. Ensimmäiseksi mentiin Panoraama-nimiseen korkealle nousevaan laitteeseen, josta postauksen eka kuva on otettu. Mua korkeenpaikankammoisena kyllä nytkyttävä ylösmeno jännitti, mutta taapero oli Linnanmäellä ja siellä korkeallakin ihan elementissään. Isin kanssa bongailivat alhaalla menevät junat sun muut, kun itse kokoilin itteeni laskemaan katsetta alaspäin edes kuvanottoa varten. Hienoahan siellä oli sitten sen tasaisen hetken aikaa. 

Seuraavaksi isi ja Tiiti menivät Rumpukaruselliin, eli kahvikuppi-tyyliseen laitteeseen, missä heillä oli hirmu hauskaa. Tiitin nauru kuulu laitteesta kovimpaa ja pyörittivät kyllä kuppia melkoista vauhtia. Tästä laitteesta on riittänyt kotonakin vielä juttua. Isi ja Tiiti kävivät vielä Vankkuripyörässä, missä Tiitillä meinasi jo sen verran pitkästyä, että yritti keikuttaa koko vaunua, ennen kuin isi ehti kieltää. Laitteiden jälkeen istuskeltiin hetki ulkosalla. Onneksemme huomattiin, että ympärillä vallitseva sääkin oli lopulta paljon aurinkoisempi ja lämpimämpi, kuin mitä oli lupailtu.

Yhden aikaan pidettiin ruoka-tauko Funky Kitchen -nimisessä ravintolassa. Taaperon kanssa varmin kikka retkillä on pitää huolta ruoka-ajoista, vessatauoista, lepohetkistä ja matkassa rento-ote, niin ei kiukkukaan yllätä. Tosin aika ihmeissäni olisin ollut, jos tuolla hiljaisten kotipäivien jälkeen olisi iskenyt kiukku. Ravintola oli hauska ja avara, ja ruokakin ihan hintansa verosta ollakseen huvipuistossa. Kyllä ainakin omasta lapsuudesta muistan vaikka kuinka surkeita aterioita erilaisissa huvipuistoissa ja silloin jo tajunneeni, että ne ovat olleet vanhemmille törkyhintaisia. Nyt söimme kaiken hyvällä ruokahalulla


Lopuksi käytiin vielä hengailemassa alueella ja isi voitti Tiitille pari Ryhmä Hau -lelua, jotka Tiiti sai valita korista. Kyllä oli neiti onnessaan ja vielä jaksoi autolle asti kipittää, vaikka päiväuniaika oli jo vähän kiitänyt ohi. Kahden maissa lähdettiin ajeleen kotia kohti. Toinen tuhisi päiväuniaan koirat nyrkkeihin puristettuna ja hymy huulilla. Alueelta saatua Huviopas -esitettä vasta kotona (järkevää...) tarkemmin selaillessani, löytyi pienemmille vielä vaikka mitä tekemisvaihtoehtoa ja paikkaa Lintsillä. Täytyykin seuraavan kerran käydä myös esitteessä mainitulla Minimäellä, Rollen tuvalla ja Angry Birds -leikkialueella. 



 


Kolmen tunnin reissu Linnanmäelle taaperon kanssa oli meille just hyvä. Kaikilla pysyi hyvä mieli ja tunne, että tänne voisi toisenkin kerran kesällä eksyä ystävienkin kanssa. Tosi kiva, että alueella pyöriminen ja pienemmän lapsen perässä kulkeminen ei maksa mitään ja voi fiiliksen mukaan sitten suunnitella päivänsä ja ostaa niitä juttuja, mitä mieli tekee. Silmään esitteestä pisti myös, että Linnanmäellä käymisellä samalla tukee suomalaista lastensuojelutyötä. Linnanmäen Huviopas 2017 -esitteestä kopioituna "Lasten Päivän Säätiön vuoden 2017 tavoite on Linnanmäen Huvipuistoa pyörittämällä kerätä 4,5 miljoonaa euroa suomalaiselle lastensuojelutyölle." Huikeaa! 

Joko te ootte tänä kesänä käynyt Linnanmäellä? Aiotteko mennä? :)

-heidisusanna

maanantai 29. toukokuuta 2017

Puiset kylpylelut

Ajattelin vinkata teille löydöstä, jonka tein juuri sopivasti kyllästyttäni totaalisesti meidän taloudesta löytyviin kylpyleluihin. Muoviset lelut kun keräävät sisäänsä sen määrätyn määrän vettä, joka ei lähde lelusta, vaikka ankkaa puristelisi niin, että se jo vaakkuu ja pihisee puolirytyssä. Ajan saatossa leluista alkaa väkisin tulla hometta muistuttava löyhähdys, vaikka kuinka on koittanut kuivailla ja säilytellä ilmavasti. Ei tee mielikään tehdä ankalle sen suurempaa avausta, kun jonkinmoinen limakerros sisältä löytyisi kuitenkin. Erilaisia marttojen puhdistusoheita näille on, mutta ite viskasin elinkaarensa ehtoopuolella olevat lelut poistoon ja aloin googletella vaihtoehtoja. Ensimmäisenä vastaan tulivatkin nämä puiset, kyllä luit oikein puiset, PlanToysin vesilelut. 

Lelut on valmistettu ekologisesta PlanWood-puristeesta, josta voit lukea tarkemmin täältä. Ekologinen prosessi on heidän leluissaan huomioitu aina sieltä materiaalin valinnasta tuotantoon ja pakkauksissa käytettäviin painoväreihin asti. Kaikki osat leluissa ovat myrkyttömiä ja vedenkestäviä. Kylpyleluina nämä ovat loistavia, koska vesi ei pääse mihinkään jemmaan, vaan lelut ovat taas kuivia liki vedestä takaisin nostettaessa. Nämä kyseiset lelut ovat tavallisiin kylpyleluihin nähden melko kovia, minkä luulen vaikuttavan suositusikään +18kk. Yli kaksivuotiaille näkyy olevan valikoimassa myös merirosvolaiva, mikä voisi olla kiva lahjaideakin. Meillä erityisen tykätty on tuo haavi, sekä useammalla tuollaisella astialla veden läträäminen. Tiiti halusi ihan itse kuviin esitellä jokaisen lelunsa erikseen, joten tässäpä vielä kuvat vesilelusetistä. Postaus ei sisällä yhteistyötä muiden, kuin lapsen kanssa. 






Toivotaan, että kesä soisi enemmän vesileikkejä pihalla. Tällä viikolla lämpötilat meinaavat laskea ja vettä tulla luonnosta omasta takaa, mutta ei anneta sen liikaa häiritä. Sanoisinko, että aika tyypilliset lomakelit mulle. Kiva viikko ajateltiin viettää joka tapauksessa. 


-heidisusanna

lauantai 27. toukokuuta 2017

Eiliset asukuvat valkovuokkomerestä


Metsät ovat jälleen alkukesän päivinä antaneet parastaan. Yhtäkkiä puhjenneet vihreän sävyt ovat mielettömiä, eikä näkemäänsä meinaa kaiken pimeän, kylmän ja aina uudesteen sataneiden lumien jälkeen, uskoa todeksikaan. Täällä etelässä parasta aikaa valkovuokot luovat vielä ihanan pohjan kaikelle tuolle vehreydelle. Näinpä mekin päädyttiin eilen kahvilareissulta ihan ex tempore kuvaileen uudet profiilikuvat ja ensimmäiset asukuvat blogiin. Mun naama on meikitön, kuten aina, kun ollaan vaan, eikä ole mitään sen kummempia menoja. Olisittepa nähneet miehen naaman, kun ymmärsi vissiin ensimmäistä kertaa ihan oikeesti olevansa bloggaajan kanssa naimisissa, joutuessaan kameran taakse tässä tarkoituksessa. Hahah, voi toista, tää kun oli vasta alkua! On se kyllä aika huippu tuolla kameran takana, sillä valojen ja varjojen tilanne oli ihan mahdoton aurinkoisessa metsässä, malleina kamerakammoinen sekä yks ympäriinsä pyörivä taapero ja käsissä ekaa kertaa mun kamera. Aikaa reissuun meni noin 10 minuuttia ja tulos on kuitenkin tämä! 


Mun vaatteet: Huivi NOSH / Takki: Vero Moda / Mekko NOSH /
 Legginssit NOSH /  Kengät Converse
Mulla oli yllättäen päällä melkein kokovartaloNoshit, niinkun yleensäkin. Toi HEI-mekko on ihan lemppari arki- sekä iltavaate. Niitä täytyis vaikka NOSH kirppikseltä tilailla lisää. Uuden malliston LUMO legginsit oliivi-puuteriroosana myytiin monessa koossa loppuun aika nopesti, enkä ihmettele. Malliston tullessa nettiin ajattelin, että ihan liian räikeät mulle, mutta kun Nosh-kutsuillani kiskaisin ne jalkaan, olin ihan myyty. Vero Modan nahkatakin oon ostanut käytettynä kirpparilta ja uudet Converset sain mieheltä joululahjaksi. Toi huivi oli mun ekoja Nosheja sillon keväällä 2016. Tiitin huivi on kotiompelijan tekemä Noshin kankaista, Tiipii-paita Noshin, takki NameIt:in viime syksyltä, jalassa on saadut markettiverkkarit ja kengät Superfitin. Niin ja lippis on tietenkin isiltä napattu. 


Kivaa viikonloppua kaikille! Tänään ajattelin vähän tota naamaakin kammata ja lähteä ystävien kanssa illanviettoon. Ollaan oikein hotelli varattu porukalla, että saa kaikki äipät kunnolla lapsivapaan reissun. Jee!

-heidisusanna

perjantai 26. toukokuuta 2017

Perhe-elämän ABC

Aloin mielessäni pyöritellä perhe-elämän aakkosia ja ajattelin ne teillekin jakaa. Ai miten niin yhtäkkiä ilmestynyttä vapaa-aikaa? (kts edellinen postaus) Perhe-elämässä toistuu aika paljon samat teemat ja tää perhe-elämän ABC -listaus on täytetty vähän ajatuksella, mikä tuli ekana kirjaimesta mieleen. 

Arki - sitähän se perhe-elämä - niinkun nyt elämä ylipäätänsä - on. Loppujen lopuksi aika olennaista on poimia ne onnenkimpaleet sieltä arjen keskeltä, koska niitä sokerikuorrutteisia coctaillasin reunoja tulee vastaan huomattavasti vähemmän, kuin maanantai-aamuja.


Banaani - no hei, onhan tää nyt yks lapsiperhearjen kulmakivistä. :D Banaani on loisto välipala niin kotona, kuin retkilläkin. Tehokas tapa estää nälkäkiukku itse kullakin.


Cola ja C more tai joku muu leffojen lähde. Yhteiset perheillat ovat kullan-arvoisia, kuten myös ne parisuhteen väliset. 

Duo. Enemmän duoo ku sooloo on loistava punainen lanka perhe-elämässä ja ruuhkavuosissa. Tehdään asiat ja kannetaan huolet yhdessä, levätään, tsempataan, kiitetään ja annetaan anteeksi.


Eräily. Meidän perheen voimavara. Koko perheen metsäretket ovat vielä melko pieniä ja keskittyvät eväsretkiosioon, mutta meillä vanhemmilla metsä on ollut myös lapsuudesta asti tärkeä voimavara. Tällä viikolla tehtiin myös kenttätutkimus, jonka mukaan isimiehen pari päivää kestänyt eräily parantaa koko perheen fiilistä ja kotiutuminen puolestaan lisää pusujen määrää. 

Fröbelin palikat. Musiikista iloitseminen ja tanssiksi laittaminen koko perheen kesken antaa jo lyhytaikaisenakin tosi hyvän fiiliksen nostatuksen. Lapsella ei tanssiessaan ja riemuitessaan ole vielä mitään aikuiseen juurrutettuja käytösnormeja ja pohdintoja siitä, mitä muut ihmiset ovat toiminnasta mieltä. Kannattaakin siis ottaa lapsesta mallia ja jorata täysillä!

Gigantti. Aika ajoin löytää itsensä ja perheensä keskeltä Giganttia. Perhe-elämäkin on jossain määrin välineurheilua. Vääränlainen imurinpää luo äkkiä kokoistaan isompia klikkejä perhe-elämään. 

Hellyys. Tämä! Keskellä perhe-elämän sykettä menoineen ja tuloineen on niin tärkeää pysähtyä antamaan se pusu, hali tai hellä katse. Olette tärkeintä, rakastan teitä. 


Ilot. Tuodaan elämään sellaista tekemistä, jonka tiedetään tuottavan iloa jollekin perheenjäsenelle. Etsitään yhdessä uusia iloisia juttuja ja muistellaan aiemmin tapahtuneita. Juhlitaan!



Jakaminen. Ilot kasvaa ja surut pienenee jaettuna, joten joka tapauksessa anna vähän päivän kulustasi toisenkin reppuun kannettavaksi. Sekä niitä energiapatukoita, että kiviä. Kummasti molempien kulku tasoittuu. 



Kiukut. Tahtoikä ja vanhempien räpiköinti kohti parempaa vanhemmuutta. Kiukkua mahtuu elämään. Joskus kun itsellä on viisi sekuntia sitten ollut kovin hyvä päivä, on toisen kiukkupäivään hankala suhtautua. Sitten kun itseäkin jo valmiiksi kiukuttaa ja väsyttää, tulee vastakiukku liiankin nopsaan. Tämä potenssiin kymmenen, jos kaikilla osapuolilla on nälkä tai pissahätä. 



Leikki. Lasten kasvun ja kehityksen avainsana, mutta myös koko perheen voimavara. Leikkimistä voi joutua opettelemaan ja kaivelemaan itsestään. Ennen pitkään löytyy usein ainakin joku leikin muoto, joka tuo itsellekin kevennystä arkeen. 




Makaronilaatikko. Meidän isimies tekee maailman parasta makaronilaatikkoa maustetusta härkiksestä tai kalkkunan jauhelihasta. (Mummu teki lihasta tai sitten mulle kokonaan lihatonta versioo, joten ei laiteta niitä samaan vertailuun. Ps koska mummu voittas kuitenkin. < 3) Arjen pelastus on se, että jompi kumpi saa inspiksen tehä arkiruokaa tai kehitellä perheelle äkkilähdön ulos syömään. 



Nauru. Nauretaan hassutuksille, nauretaan toisille, nauretaan itsellemme. 



Oleminen. Se vasta onkin haastava laji. Joskus (aika usein) ollaan vaan. Vielä meillä ei oo alkanut "tylsää, ei oo mitään tekemistä" -marinat, mutta jos Sinkkosta on uskominen, pitäisi lapsen antaakin tylsistyä ja keksi tekeminen itse luovasti valmiiden ratkaisujen sijaan. 



Pikku Kakkonen. Eiköhän suurin osa vanhemmista tän allekirjoita. Ruuhkavuosien ja parisuhteen pelastaja, kiitos Yle tästä. Ja hei, jos joku nyt ei oo vielä hokannut, ne ohjelmat on myös yle areenassa, joten klo 17 ei ole ainoa mahdollisuus! 



Quotes. "Rypyt ovat perinnöllisiä. Vanhemmat saavat niitä lapsistaan." Wrinkles are hereditary. Parents receive their children." - Doris Day- 



Rakkaus. Kaiken pohja. Syy miksi. 



Sauna. Jo sieltä omasta lapsuudesta hirmu tärkeä ja omaan perhe-elämäänkin vakiinnutettu. 



Turva. Lapsen tärkeä kasvualusta ja jokaisen ihmisen ympärilleen kaipaama turva. Oman kainalopaikan löytyminen on yksi elämän kivoimmista jutuista.



Ulkoilu. Ajatusten tuuletus on suotavaa myös aikuisille. Lapsille nyt esimerkiksi neljän päivän sisällä olo alkaa usein tehdä kipeää, kaikille. 



Villakoirat. Antaa juoksennella vaan 76 neliöisessä koirapuistossaan nimeltä koti. 



X-files ynnä muut televisiosarjat, joita vanhemmat voi seurata lasten nukkumaanmenoajan jälkeen. Tapa olla lähellä toista ja jonkun yhteisen äärellä, vaikka molemmat olisi arjen uuvuttamia, eikä sille toiselle just siinä kohtaa olis niin asiaakaan ja naamakin pikkasen ärsyttäisi. Meillä yhteisiä seurattavia sarjoja on ollut muun muassa How I Met Your Mother, House ja Orange Is The New Black.



Yhdessä ja yksin. Kun perheaika ja oma aika ovat sopivassa tasapainossa, niin kummasti jaksaa koko porukka. 



Zzzzz... Nukkuminen on usein kortilla ekan vuoden, sitten helpottaa, oikeesti, vähän. 



Ålderdom. Parisuhteessa toiveena on myös yhteinen vanhuus. Toivottavasti vanhuus saa tulla niin, että perhe on yhä kasassa ja on vaan täydentynyt uusilla rakkailla ihmisillä. 


Äiti. Oma äiti, äidinäiti, miehen äiti, miehen isän äiti, minä äiti, ystävä-äidit, päikyn äidit, työkaveriäidit, naapuriäidit, blogiäidit. Aika iso merkitys on kuulkaa äideillä siinä ympärillä!


Ölömölö. Tän pitäis varmaan olla älämölö(mekkala, meteli, hälinä), mut sit ois äitihomma mennyt mönkään ja sehän ei sovi. Joten olkoot ölömölö, sitähän perhe-elämään ja pikkulapsiaikaan mahtuu. Ja se on sit sitä, mitä vuosien päästä ikävöidään hiljaisessa kodissa. 





-heidisusanna


keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Kesälomalla

Silmät auki, kahvi porisemaan ja terassin ovi auki... Aamu alkaa hymyjen, halien ja aamupalaleipien kera ulkosalla, ennen kuin on kunnolla herännytkään. Taapero selostaa ympärillä vehertävää luontoa, pihamaalla hyppäviä lintuja ja seittinsä varassa pitkin pihaa kieppuvaa hämähäkkiä. Kukkia pitäisi päästä katselemaan, "hakisitko äiti lisää vettä hakisitko". Pian saa riisua lapselta takin, vaihtaa ohuen pipon lippalakkiin ja kipaista hakemaan myös aurinkorasvaa. Kolme tuntia kuluu pihassa makoillen ja lapsen leikkejä säestäen hujauksessa ja sitten onkin jo aika syödä uudestaan ja mennä päikkäreille.

Tämän aamun tarina olisi vielä eilen tiistaiaamulla kuulostanut ihan utopistiselta. Lähdin käymään lääkärissä ja laskeskelin mielessäni edessä olevien aamuvuorojen määrää ennen vapaapäivien ja sitten kesäloman alkua. Ensi viikko olisi koko perheen lomaa, harmi tosin, että säät ehtisivät siksi taas viiletä. Lääkäristä tullessa olikin sitten jo toinen ääni kellossa. Sain kortisoni-injektion niin ilkeään kohtaan kipeässä nilkassa, että lääkäri kuittasi seuraavat aamuvuorot sairaslomalla. Nyt vaan lepoa jalalle. Kuten yleensäkin, ensin harmitti työminän puolesta kovastikin. Sitten se välähti, loppuviikon lastehoitovuorot voidaan perua, kun en olisikaan helatorstaina töissä. Mies pääsee vaellusretkelleen, kun kerta kotona olen ja tuon alle kolmevuotiaan kanssa pärjään jo vallan hyvin yhdellä jalallakin. Eli jos ei huomioida kulloisenkin päivän oikeaa titteliä, mun kesäloma alkoi än yy tee nyt! 


Tiitin kesäasu: huivi: Aarrekid, mekko: Nosh, housut: Lempi.




Tässä tulikin kiire sitten haalia kesälomasuunnitelmia kokoon. Virallisesti oon siis lomalla ensi viikon ja sitten juhannusviikon vielä erikseen. Mies lomaileekin koko kuukauden verran. Ehkäpä kesälomasuunnitelma muotoituu tässä kirjottaessa. Haluaisin kesän mittaan ainakin:

- olla paljon ulkona
- kastella kukat ja mansikkapenkin päivittäin
- käydä piknikillä
- lähteä ystävän kanssa terassille juomaan somersbyn omenat ex tempore
- käydä: Tiirinkoski, Suttisen tila, Ponimaa, eläintenvanhainkoti Wanha Markki, Muumimaailma
- viettää hääpäivää vuokramökillä
- käydä ikuistamassa uusi hääpäiväkuva jokavuotiseen tapaan samasta paikasta
- nähdä sukulaisia ja ystäviä
- paljuilla serkkujen kanssa
- käydä pyörälenkillä perheen kesken
- käydä suvun mökillä uimassa ja saunassa
- käydä veneilemässä
- yöpyä ulkosalla, saaressa tai leirintäalueella
- valokuvata paljon
- lähteä festareille, vaikkei olla suunniteltukaan
- käydä torilla haahuilemassa vailla päämäärää, pysähtyä kahville ihmisiä katselemaan
- tehdä kavereiden kanssa lapsitreffailuja kivoihin paikkoihin
- heittää hatut päähän ja tennarit jalkaan ja lähteä perheen kanssa just sinne minne huvittaa





... eiköhän näillä alkuun pääse. :) Tervetuloa kesä, sua on odotettu! < 3

-heidisusanna

maanantai 22. toukokuuta 2017

Lastenhuoneen muutos

Meillä Tiitin pikkuiseen lastenhuoneeseen on taaperon tavaroiden ja vaatteiden lisäksi mahdutettu mun bloginurkkaus. Postasin lastenhuoneen kuvina tammikuussa ja sen jälkeen on tullut uudet, eikun vanhat nukkumisjärjestelyt, joiden myötä Tiitin sänky siirtyi takas meidän makkariin ja lastenhuone vapautui leikkipainotteisemmaksi. Tällä erää huoneessa vallitsee vaihtelun vuoksi myös vähän uusi järjestys.



Vallilan PEURA-matto kotiutui meille viime viikolla vähän ex tempore ostoksena, kun mun oma tekemäni matto alkoi ihmeesti haiskahtaa ulkona tuulettelun jälkeen. Totesin, että näin kesällä riittää hyvin pienempikin matto leikkitilaan ja siivouskin helpottuu. Lastenhuoneessa on myös kiva, että matto pysyy paikallaan vähän vauhdikkaammassakin menossa, ettei siihen mennä nurin. 

Edellisen postauksen kalkkimaalilla tuunattu lastenpöytä palasi myös paikalleen ja pidän siitä nyt kyllä kovasti enemmän kuin entisessä vihreässä ulkonäössään. Kaikissa huoneen kalusteissa toistuu nyt sama valkoinen-vaaleapuinen värimaailma, mikä tuo vähän tilantuntua pikkuhuoneeseen. 


Sellainen lasteenhuoneen muutos tällä kertaa. Saas nähdä, koska innostun taas rymsteeraamaan lastenhuonetta uuteen uskoon. Mitä pidätte nykysestä lastenhuoneen ilmeestä? 

-heidisusanna

sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Kokeilussa kalkkimaali: lastenpöytä

Mun on tehnyt jo pitkään mieli kokeilla paljon hehkutettuja kalkkimaaleja. En oo koskaan maalannut mitään. Tai oikeestaan oonhan mä, noin 5 minuuttia meidän makkarin seinää, jonka mies keskeytti, kun olin jo saanut aikaan sotkun viereisellekin seinälle. :D Päätin kuitenkin ryhtyä tähän kalkkimaaliprokkikseen, kun kyseessä oli itse ostamani Hapen lastenpöytä, jonka turhan räikee vihree on pistänyt omaan silmään. Tilasin Jeanne d´arc living Vintage Paint (Natural white, 2x100ml) ja antiikkivahan Putiikki Vanha-Vanton nettikaupasta. Kyseinen kalkkimaali on vesiohenteista ja ympäristöystävällistä. Sen eduiksi mainitaan, ettei pohjatöitä maalaukselle tarvi tehdä ollenkaan. En uskonut tätä ja tuolin kohdalla hioin vihreää pintaa. Homma oli niin sotkuista, että pöydän kohdalla tyydyin levitteleen kalkkimaalin pintaan suoraan ja hyvinhän se toisella kierroksella pinnan peitti. 
Näiden lisäksi maalarinteippiä kului, jotta sai edes suunnilleen pysyttyä niillä alueilla, kun tarkoitus oli.





Kalkkimaalin alta kuultaa tosiaan ensimmäisen kerroksen jälkeen vielä selkeästi läpi, mutta seuraava kerros kuivumisen jälkeen peittää jo tehokkaasti. Kalkkimaalia suositellaan levitettävän ohuita kerroksia. Tarvittaessa hiemalla kulmia ja pintaa saa vielä patinoidumman lookin. Kalkkimaali levittäytyi tosi kivasti, oli hajutonta, riittoisaa ja helppokäyttöistä. Maalin päälle kestävyyden lisäämiseksi ja pinnan viimeistelyyn levitettävä vaha haiskahti hieman, mutta ulkona ei sekään haitannut. 


Innostuin maalin kuivuessa vielä tuunaamaan kukkaruukkua, jonka punainen väri ei ole oikein miellyttänyt. Hauska pikku homma maalarinteipillä ja kalkkimaalilla, näillä sais aikaan vaikka mitä, kun vaan kokeilisi! Jätin pöydästä päätyjen kirjatasot entiselleen vaalean puunväriseksi, muuten väri sai vaihtua valkoiseen. Aikaa hommaan kaikkineen meni muutama tunti työpäivän jälkeen, siinä samalla vähän aurinkoa ottaessa ja kukkia kastellessa. Ihan super hieno päivä ulkona puuhaamiseen. Tiiti ja isi kotiutui juuri viikonlopunvietosta ja meidän suvun mökkitalkoista, kun olin lopettelemassa ja Tiiti ehti vielä muutaman siveltimen vedon tulla maalailemaan pöytäänsä.





Ihan kiva tuli, vaikka olishan jälki toki voinut siistimpääkin olla. Tiedän, että järkevämpi olis purkanut pöydän osiin ja maalannut vain tarvittavan, mutta itse oikaisin tässä mutkat suoriksi. Täytyy varovasti suurempia mokia hioa pois, mutta pianhan tuo taas elämää ja väritysleikkejä näkee ja muokkaantuu sen mukaan sitten. 

Onko jollain kokemusta kalkkimaaleista? Mitä muuta näillä sais aikaan? :) 

 -heidisusanna



torstai 18. toukokuuta 2017

Viivy vierelläin

Silmät sydämenmuotoisina käyn silloin tällöin kurkkaamassa bloggerin tilastoja tai google analyticsia. Ihania lukijoita kertyy kuukausittain ja osa viipyy lueskelemassa blogiani pidempäänkin. Ihan huikeeta. En olisi vielä tammikuussa uskonut, enkä voi sanoa kuin kiitos. < 3 Olette ihania ja piristätte päivääni tietämättännekin. Jokainen kommentti on myös tosi kiva, niitä saa aina laittaa. Anonyymina voi joutua klikkaileen "en ole robotti"- kohtaa ja kahlaamaan pari tylsää kuvatunnistusta. Superkiitos, jos jaksatte siitä huolimatta kirjoitella. :) 


Kipin kapin  :)


Blogin lukijaksi voit tunnustautua myös internet-näkymässä oikealla sivussa näkyvään lukijapalkkiini. ->

Instagramissa blogi ja enemmän arkihetkien kuvia löytyy (at)viivyvierellain

Blogia voit seurata myös Blogit.fi:ssä ja/tai Bloglovinissa, jolloin näet aina sieltä, kun uusia postauksia tulee.

Myös Perheblogien sivuille postaukseni päivittyvät. 

Supereita kesäpäiviä odotellessa!

Kiva, kun viivytte vierellä. < 3
-heidisusanna

Pihahommia taaperon kanssa





Ilmat lämpenee hitaasti, mutta onneksi varmasti. Huomiseksi on lupailtu ihan hellelukemat! Taaperon kanssa on ollut ihana lähteä pihalle, kun kevätvarustuksen hän pukee nopeasti itse ja ulos lähteminen on mieluisempaa kaikille. Myös omalta ovelta levittäytyvä takapiha tarjoaa taas enemmän tekemistä. Nyt vähän harmaampina päivinä päätimme laittaa kevätkukkia väriä tuomaan sekä kylvää kesäkukkien siemenet muihin penkkeihin. Mies teki tänä vuonna mansikkamaan isompaan tekemäänsä istutuslaatikkoon, josta viime kesän satona tuli tomaatteja, ruohosipulia, salaattia, perunoita ja retiisejä. Toissa vuonna oli myös herneitä, mutta ne valtasivat turhan nopeasti tilaa kaikelta muulta.

Nyt toivotaan, että mansikoita ehtii kypsyä myös meidän syötäviksi kesän mittaan, tässä pihoilla on nimittäin melkoinen eläintarha. Lintuja on pihassa montaa lajia, fasaanilauma isoimpana porukkana. Lisäksi pihan vierestä kaikessa rauhassa kulkee kauriit, jänikset ja kettukin kerran nähtiin. Naapuri vähän matkan päästä oli kerran bongannut hirvenkin. Aika hassua, että kun lapsuuteni kasvoin maalla, tuntuu etten nähnyt yhtään niin paljon eläimiä, kun nyt täällä kaupungin lähistöllä. Maalla eläimet toki pysytteleekin metsän siimeksessä ja syrjäisemmillä peltoaukeilla enemmän ja ehtivät usein ihmisen silmiltä piiloon. Toki sielläkin vallankin hevosen selästä ehdin eläimiä aina välillä maastossa nähdäkin.



Kesäasukiksi meidän pihaan muutti myös siili, joka tosin löytyi ihan Kodin Terrasta näin kaupunkilaisittain. Iskin silmäni siihen heti ja tiesin, että Tiiti puolustaa ostosta tarvittaessa, jos isimies meinaa heittäytyä hankalaksi hahah. Siilin seuraksi kaavailin aiemmin netistä bongaamaani ideaa, jossa orvokit ikään kuin kaatuvat ämpäristä maahan. Pihaan ajattelin lähinnä ämpäristä lähtevää kukkajoki -ajatusta, joka jäi nyt vielä vähän vaillinaiseksi, mutta kivaa meillä oli Tiitin kanssa tätä tehdessä silti. Täytyy luoda ämpärille korkeuseroa ja kallistusta vielä ja lisätä erilaisia kukkia. Muratit toin sisältä ulkoruokintaan myös, josko ne levitessään toisivat penkkiin enemmän joen "virtausta". Mua vähän harmittaa, että oon keksiväni aina kivoja ideoita esim. pihalle, mutta sitten toteutus jää taidon puuttuessa vähän vajaaksi. No, eiköhän tässäkin ollut tärkeintä se yhdessä puuhaaminen. 




Onko teillä laitettu jo pihaa tai parveketta kesäkuntoon? Meillä olis edessä vielä terassin käsittely, jonka mies lupasi hoitaa ensimmäisellä lomaviikollaan. Itse haaveilen vielä heinäseipäistä tehtyä lyhyttä aidanpätkää pihaa rajaamaan, johon vois ripustaa sitten jotain köynnöskasvia tai amppeleita. Niin ja sitä kesäkioskia Tiitille! Saas nähdä tuleeko tehtyä vai viekö aurinkotuoli voiton lomapäivinä. :)


 -heidisusanna